DenNor juttuja...

Hi ^^
Tänään sitten joitain pieniä dialogi-pätkiä joita kirjoittelin eilen illalla ylös. (suunnittelen uusia tarinoita aina tälleen kun en jaksa kirjoitella kokonaisia kohtauksia... dialogeista saa hyvin idean sit myöhemminkin, et mitä mun päässä on liikkunut. Yleensä. xD) Näistä ei sit kyl välttämättä tuu koskaan yhtään mitään, ei ainakaan tällä kirjoitusvauhdilla...

1. "Tasku-Tanska!!! -Hanki sinäkin omasi~" (ei... älkä kysykö... xD)

2. (Den ja Nor)
"Tämä on yksinkertaista... Pelkkää kaupankäyntiä, sinä annat minulle jotain ja minä annan sinulle jotain. Helppoa!""
"Minulla ei ole mitään annettavaa"
"Voi, on sinulla. Nimeä vain pyyntösi niin minä kerron sen hinnan"
"Sitten... Anna veljilleni ruokaa"
"Hyvä valinta, se maksaa yhden suudelman"

3. (Den ja Nor)
"Nämä ovat veljiesi avain vapauten... mutta ne ovat kalliit..."
"En välitä... Kerro!"
"Yksi vuosi. Sinun täytyy pysyä minun kanssani yksi kokonainen vuosi"

4. (Den)
"Norgeeee~ Minulla on sinun veljesi... Mutta en oikeastaan tarvitse häntä... Haluatko käydä kauppaa taas?"

5. (Fin ja Nor)
"Tuo yksi pelottavan näköinen tuijottaa minua koko ajan"
"Käske hänen painua helvettiin"
"Yritin jo... Hän kysyi, olisinko täällä odottamassa kunnes hän tulee takaisin."

(neljä viimeistä olivat Viikinki-AU/Dennor/Sufin/random things -tarinasta, joka ny vaan kummittelee mielessä ^^'' Tino ja Ice ovat siinä Norgen veljiä ja Tanska & Ruotsi viikinkejä yms...)

Traileri vol. 1 Jt

Mulla on tylsää, joten päivitän nyt sitten jo toisen kerran! (mulle ei pitäisi antaa vapaapäiviä... eiku...)

Tämä on sitten Jatkotapaamisen traileri. Vol 1 siksi, että se tulee aika varmasti muuttumaan vielä ennen kuin saan tarinan julkaisukuntoon... kun juoni tuppaa elämään aina vähän omaa elämäänsä ^^''

Taas yksi maailmankokous…

”Onko sinne ihan pakko mennä taas?”

”Kyllä, Danmark”

”Mutta, Norge…”

”Ikävä myöntää tämä, mutta sinuakin tarvitaan siellä toisinaan”

”Mutta siellä on tylsää…”

…hiukan erilainen…

”Tino!”

”Mit… Mitä sinä täällä teet?!”

”En paljon mitään…”

”Miten sinä pääsit tänne?!”

”Tuota… Preussi auttoi vähän… Ja Saksa”

…eikä aivan normaali…

”Eli, jos saan heidät mukaan, niin sinä suostut tähän?”

”…tämän kerran”

”Hyvä. Preussi, Tanska ja Norja ovat jo minun puolellani”

”Petturit…”

…edessä on pitkä päivä…

”Ei niin voi tehdä!”

”Voipas, minä teen sitä joka viikko”

”Mutta… Älä vain sano, että Latvia on tuolla.”

”Ei minun tarvitse, kun sinä näköjään tiedät sen jo”

”Preussi…”

”Niin?”

”Ei mitään. Jatka vaan.”

…muistoja…

”Minä aloitan!”

”Millä oikeudella? Minun pitäisi olla eka!”

”No tietenkin sillä, että minä olen kuningaskunta… ja sinua ei ole edes olemassa”

”Ai enkö? Sinulla on siis tapana hävitä olemassa olemattomille?”

…hullut vuodet…

”Kongressi on jo tehnyt päätöksensä!”

”Älä katso taaksesi, Danmark”

”Norge… Ikke! Ei häntä!”

”Tervetuloa uuteen kotiisi, Finljándija”

”Tino! Voi, Soome…”

”Päätökset voi myös rikkoa ja sopimukset purkaa! Täällä mikään ei sido minua…”

… ja muutokset.

”Preussia ei enää ole”

”Ai, ei vai?”

”Miksi te huudatte?”

”Tahdomme itsenäistyä!”

”…sinä olet vapaa lähtemään, Norge”

”Þingvellir! Þingvellir!”

Menneisyys.

”Hetkinen, en minä muista mitään tuollaista”

”…Kyllä se silti tapahtui.”

”Eipäs.”

”Kylläpäs”

”Eipäs… Mistä me oltiin puhumassa?”

”Niinpä”

Nykyisyys.

”Olenko muistanut sanoa, että rakastan sinua?”

”… Muistinko minä sanoa, että vihaan sinua?”

”Kyllä, mutta en uskonut!”

”Typerys…”

Tarina…

”Ei… Sinä taas!”

”Mutta Tino… ei se ole niin paha juttu”

…alkaa uudestaan.

”Ja kuten viime kerralla, kommentoimatta jättäminen omalla vastuulla!”

”Tanska… ”

”Minä olen tosissani!”

”Minä myös!”

”Preussi… älä sinäkin…”

”he ovat oikeassa. Jos ette kommentoi, tapahtuu kauheita. Erittäin kauheita…”

”Norja!?”

”…koska kirjoittaja ei jätä meitä rauhaan.”

”….ihan kun jättäisin muutenkaan…”

Jatkotapaaminen… by Vyra

”Katso nyt. Minä olen kirjoittaja ja sinä olet yksi henkilöistä”

”Sama se! Minulla on kuitenkin suurempi rooli kuin sinulla!”

”Tietenkin! Ei tämä kerro minusta vaan sinusta ja… miksi edes yritän selittää?”

Jep, jep ^^

Arvista, Jt

(only in Finnish, sorry)

Moi~ Tää pätkä on sitten taas näitä mun Jatkotapaaminen juttuja... ihan samoin kun tuon edellisenkin kanssa, että en tiedä vielä tuleeko tää näin vai jotenkin muuten ^^' Tämä pätkä sijoittuu jonnekin 1960-luvulle, kun Ruotsi ja Suomi tapaavat toisensa kunnolla ekan kerran sitten 1809:n (jep, olen ilkeä heille....) Eikä tässäkään ole mitään sen suurempaa, kun että tahdon muistaa, mitä ajattelin kirjoittaa. (eli tää ei välttämättä edes aukea täysin kaikille... mun mieli on outo xD)

Sisältää SuFin-varoituksen. Älä lue, jos et pidä siitä, okay?

”Sattuu katsoa sun haavoja…

niitä aika ei kai paranna,

sun täytyy kantaa arvet mukana…”

Ruotsin sormet koskettivat vaaleaa ihoa. Hän muisti joskus ihmetelleensä, miten pelkkä tällainen pieni tunne suomalaisesta aiheutti kumman tunteen hänen sisälleen ja sekoitti kaikki ajatukset. Enää hän ei ihmetellyt, sillä vuosien kuluessakin kaikki Suomessa oli kuitenkin rakasta Ruotsille. Huolimatta pitkästä erosta, huolimatta synkästä ikävästä… Hän rakasti vieläkin.

Nyt ruotsalaisen sormet kulkivat jälleen pitkin toisen valtion vartaloa niitä tuttuja reittejä, joita hän oli niin kovasti ikävöinyt. Suomi makasi aloillaan antaen Ruotsin tutkia rauhassa. Nuoremman miehen silmät olivat kiinni ja hän näytti rauhalliselta. Se muistoista tuttu hymy, jota Ruotsi oli eniten kaivannut, oli hävinnyt hetkeksi jonnekin.  Mutta kaiken tuskan ja kärsimyksen jälkeen, pelkkä tyyneyskin tuntui paremmalta kuin vain täydelliseltä. Ehkä kaikki olisi viimein taas hyvin.

Etsivät sormet tapasivat ensimmäisen poikkeaman, jotain mitä ei ollut ollut viime kerralla. Ruotsi murahti itsekseen ja pysähtyi. Hänen ei tarvinnut kysyä ääneen. Suomi ymmärsi häntä ja vastaisi, jos tahtoisi. Odottavassa hiljaisuudessa Ruotsin sormet piirsivät arven viivaa.

”Talvisota 3. tammikuuta 1940”, Suomi sanoi vakavalla äänellä avaamatta kuitenkaan silmiään. Ruotsin sormet löysivät pian seuraavan arven vaaleasta ihosta.

”Sisällissota, punaisten luoti”, suomalainen taas kertoi ja jatkoi, kun ruotsalaisen sormet hipaisivat viereistä arpea, ”sama sota, mutta valkoisten luoti.” Ruotsin mieli synkistyi taas hiukan enemmän, miksei hän pystynyt pitämään rakkaastaan parempaa huolta silloin. Miksi hän oli uskonut muita…

Kolmas arpi tuntui karheammalta kuin muut. Ruotsi kosketti pirstaleista jälkeä varovasti.

”Jatkosota”, Suomi selitti, ”se oli kranaatti.” Neljäs arpi löytyi suomalaisen vasemmasta olkapäästä. Viides kaulalta. Kuudes oikean lapaluun alta. Ruotsi lakkasi jo ajattelemasta päivämääriä, hän vain kuunteli vaiti kun Suomi kertoi jokaisen kipeän muistonsa tarinan. Viimein ruotsalaisen sormet löysivät viimeisen kymmenistä arvista.

”Se ei edes ole taistelusta”, Suomi aloitti ja Ruotsin yllätykseksi hän myös hymähti hiljaa, ”se oli vain vahinko. Oli aivan pimeää ja minä juoksin päin omia mäntyjäni.

*näkymätön seinä* juu, loppu jääköön sitten siihen varsinaiseen tarinaan... (kuten myös se, miten he _päätyivät_ tuohon. muahhahahaa~)

Lyrikat olivat yhdestä Indican kappaleesta, jonka nimen jo lahjakkaasti unohdin. Laitoin ne kuitenkin tuohon alkuun, koska jotenkin sain johdettua tämän kohtauksen ajatukset siitä kappaleesta.

Ja tämä pätkä oli vähän tönkkö, sori ^^'' 

Small talks with nations: Baltics

Hi~ Daaba daa... What to say? Like tittle say, this time Baltic countries (plus Poland because he belongs together with Liet~) So... let's start... There is even no warnings because I'm kind today xD

Estonia: …And then, Latvia, we need to…

Vyra: EESTIII!!!

Estonia: …What the…?!

Latvia: Aaah! Help…

Vyra: Hi ^^’’ I’m Finn so don’t worry!

Estonia: …Okay… But it’s not polite to surprised attack on innocent people like that.

Vyra: I’m sorry ^^’ I was just so happy…

Estonia: No, no, it’s okay. Right, Latv… Latvia?

Latvia: *shaking*

Vyra: Oh! I’m sorry, really sorry! I didn’t mean to scare you. Sorry, I forgot…

Latvia: *still shaking*

Estonia: Latvia… Keep together.

Latvia: Y-y-yes…

Lithuania: What’s happened? I heard Latvia’s screaming… Who you’re?

Estonia: One of Tino’s people.

Vyra: Jep, I’m Finn…

Latvia: N-n-no Rus-russian?

Vyra: No, I swear I have nothing to do with Russia.

Latvia: Go-go-good…

Poland: Here is like some problems?

Lithuania: Not anymore. Just false alarm.

Poland: How un-cool. Like, I was totally ready to do like… something.

Lithuania: …You’re not fight for years.

Poland: I like know it, Liet. But old skills like totally not forget!

Lithuania: Okay ^^’’ Take easy, Poland….

Poland: Nuh, of course~

Vyra: Anyway, nice to meet you all ^^

Poland: Do you like ponies?

Lithuania: Poland….

Vyra: Well… yes…

Poland: Awesome! You’re like totally good girl.

Vyra:…Thanks… I think ^^’ Is Latvia okay already?

Latvia: I-I’m Fine… Th-thanks.

Vyra: …You’re still shaking little…

Latvia: I-I know…

Estonia: It’s normal for him…

Vyra: Ou… I’m sorry.

Estonia: That was fifth time when you said “I’m sorry” … You’re really Finn.

Vyra: Sor… Yeah ^^’

Poland: But what you’re like doing here?

Lithuania: Poland, don’t ask peoples things so right way…

Poland: Why not? I want to like totally know.

Vyra: It’s good, I’m also very curious person ^^ I’m here because I start wandering around of Europe and meet nations… I’m already spoke with Beneluxes and Nordics.

Poland: Wut?! We was like third?

Vyra: Well… yes…

Poland: Unfair! I must to be like always totally first!

Lithuania: Poland…

Vyra: But Prussia will come still after you. I’ll go next to talk with Germans.

Poland: Well.. Okay, I’ll like forgive you this time if you like promise that I’ll be totally first on like next time.

Vyra: Okay, I promise ^^

Poland: Good girl.

Estonia: Why you keep calling her good girl… She is human, not dog…

Poland: Cuz, she is like good girl.

Estonia: But…

Lithuania: Give up, Estonia, Poland will never change.

Poland: That’s why you like me, Liet.

Lithuania: ^^’’

Vyra: I don’t care ^^ Good girl sounds like cute name… in weird way…

Estonia: ….

Vyra: Oh! I almost forgot! I want to say something special for you, Eesti, before I leave.

Estonia: Go ahead.

Vyra: Okay, here it comes… Ma armastan sinu, Eesti~
Poland: What she like said?!

Lithuania: Nothing for you, Poland…

Estonia: *blush* Aitäh…

Vyra: Really I like your country so much. ^^

Estonia: Thank you, you’re welcome to visit whenever you want.

Vyra: Good, I’ll come when I have more time… Now I must to go again. Belgium will start miss me soon and I have still many places left!

Estonia: Have a nice travel ^^

Vyra: Thanks. Um… Are you sure that Latvia is okay?

Latvia: Ev-everything is fi-fine….

Vyra: If you say so…

Lithuania: He is okay.

Vyra: Good… I’ll let you free now, bye~

Poland: Like, totally bye~

Lithuania: Why you can’t say only “bye”?

Poland: I like don’t get what you mean?

Lithuania: I mean that why you must to use those extra words?

Poland: Wut like extra words?

Lithuania: Like and totally.

Poland: Like, you’re acting totally weird sometimes, Liet!

Lithuania: How… oh, whatever.

Estonia: “He will never change” you said…

Lithuania: Yeah ^^’ Come Latvia, let’s go make some dinner.

Latvia: O-okay…

Poland: I would like help you~!

Lithuania: … but no Polish food this time…

Poland: Why not? My food is like totally awesome!

Estonia: Only for Polish…

Poland: Wut you said?

Estonia: Nothing! Just let’s go ^^’

Sorry Latvia! ^^'' But I love Estonia so much that I must to surprise him... And I'm even never visit there... But someday... I'm Finn! It mean that I must to visit (read: invade xD) at least in two country: Sweden and Estonia. I was in Stockholm last summer so Estonia left ^^
 Next time: Germaaaans~~ (I'm not sure who all... Germany, Prussia, Switzerland?, Liechtenstein?, Austria? Let's see...)

Islannin kirje Norjalle, Jt

Moi~ Sorry only in Finnish at this time ^^

Tällä kertaa tämä sisältää pienen spoilausvaroituksen. Kirjoitin tämän pätkän siksi, että jotain tällaista tulee myös Jatkotapaamiseen ( Jt tarkoittaa nyt sitten sitä) se kohta tuskin kuitenkaan tulee aivan näin, joten... joo^^ Sijoittuu siihen aikaan kun Norja annettiin Ruotsille ja Tanska jäi Islannin kanssa.

Ja varoitukset: viittausta reippaaseen alkoholinkäyttöön, huumeisiin ja muuhun epäilyttävään.

Noregur,

Toivottavasti voit hyvin… Täällä ei mitään uutta. Aurinko nousee edelleenkin joka aamu, katselen sitä usein siitä huoneesta, jossa sinä asuit. Äläkä kuvittele, että olisin alkanut tunteelliseksi! Se vain sattuu olemaan talon paras huone ja pidän auringonnousujen katselusta…

Kuitenkin. Voin hyvin. Nuo kaksi sanaa saavat riittää minun tilani kuvailuun. Elämä täällä ei ole enää niin helppoa nyt kun sinä olet poissa… Mutta en minä huolenpitoa tarvitsekaan. Olen jo tarpeeksi vanha elättämään itseni, toisin kuin eräät.

Mikä vie asian Danmörkiin… Hän… Ei ole enää itsensä. Oikeastaan kaikki muuttui jo silloin kuin sinä lähdit. Aluksi hän alkoi juoda. Siis enemmän kuin yleensä, paljon enemmän… En muista nähneeni häntä koskaan selvin päin sinä aikana, joten ymmärrät kai että minä yksin myös tein kaiken. Tai no, palvelijat auttoivat, mutta minä olin ainoa jonka Danmörk päästi lähelleen. Minutkin oikeastaan vain siksi, että satun muistuttamaan sinua. Tiedän, että se johtui siitä, koska hän kutsui minua usein sinun nimelläsi silloin kuin saavuin huoneeseen tai hän sattui näkemään minut silloin kuin oli vielä jotenkuten tässä maailmassa. Hän tahtoi usein myös minut lähelleen, ennen kuin sammui sen kaiken alkoholin vuoksi.

Tiedän, mitä ajattelet nyt… Mutta se ei ollut sitä. Danmörk ei koskaan koskenut minuun. Hän vain tahtoo, että istuin hetken hiljaa siinä nojatuolissa, jota sinä käytit, ja leikin hänen omaa palvomishahmoaan. Niin, sinä olet nykyään pakkomielle hänelle! Hän ei puhu muusta, hän ei katso muita… Hän käyttää vain esineitä, joita sinä käytit ja joka kerta kun joku avaa oven, hän odottaa näkevänsä sinut. Tai kuulevansa sinun äänesi, sinut. Hänen johtajansa ei ole iloinen siitä ja hän yritti ensin saada Danmörkin toipumaan nopeasti. Hän jopa käski minun… En aio sanoa sitä, se ei ole tärkeää sillä Danmörk ei koskaan taida haluta muita kuin sinut Noregur. Mutta siis, jopa johtajat luovuttivat kun Danmörk alkoi pitää juomisessaan pelkästään sen verran lyhyitä taukoja että pystyi tekemään töitään muutaman tunnin päivässä. Mutta ei se ollut sen parempi, koska hän ei yleensä kuitenkaan ollut selvänä.

Sitten tapahtui taas jotain. En tiedä, mitä… mutta uskon että sinä teit jotain. Teitkö? Koska eräänä aamuna, kun olin valmistelemassa aamupalaa Danmörkille, hän ilmestyikin itse keittiöön. Hän oli kalpea ja näytti sairaalta, mutta hän ei kuitenkaan ollut humalassa. Seisoimme kumpikin hetken aivan hiljaa keskellä kaikkea ja mietimme varmaan kumpikin, että miten outo tilanne se oli. Sitten hän puhui…

En pysty kuvailemaan sitä sanoilla, joten yritän kirjoittaa sen siten miten parhaiten pystyn;

”Island?” Danmörk kysyi aivan kuin olisin ollut joku muu. Minä kuitenkin nyökkäsin.

”Minulla on ikävä häntä….Norgea…”, sitten hän alkoi itkeä. En ole koskaan nähnyt hänen itkevän enkä edes uskonut hänen pystyvän siihen, mutta se taisikin vain viedä häneltä aikaa… Siis aloitta itkeminen ja päästää kaikki ulos.

Minä en oikeasti tiennyt, mitä sanoa… Minullakin on ikävä sinua… Niin kova ikävä… Mutta minä olin ajatellut sitä joka päivä, toisin kuin Danmörk, joka oli kätkenyt kaikki tunteensa humalaan. Mutta, kun katsoin kuinka aikuinen mies, joka kutsui itseään Pohjolan kuninkaaksi, itki edessäni… Minäkin aloin taas itkeä…

Oli onni, että olin antanut sen päivän vapaaksi keittiönaisille… Se hetki oli jo muutenkin nolostuttava, ilman että joukko ihmisiä olisi vielä pyörinyt ympärillä. Ja se tapa, jolla Danmörk hoki sinun ja minun nimiämme… olisi saattanut herättää vääriä käsityksiä.

En muista enää selkeästi koko tapahtumaa, mutta me kumpikin itkimme ja löysin itseni kasvot Danmörkin rintaa vasten painuneena. Hän haisi vielä alkoholilta, mutta se ei haitannut silloin. Hän suri sinua ja antoi myös minun tehdä sen… Muistaakseni hän puhui, kertoi pieniä asioita sinusta. Niitä asioita, joita hän sinussa rakasti. Ja, kun olimme kumpikin rauhoittuneet hiukan, hän alkoi kertoa enemmän. Muistan, että hän ainakin kertoi minulle, mitä hän tunsi kun tapasi sinut ensimmäisen kerran, ja siitä hetkestä, kun sinä raahasit minut hänen luokseen ja kutsuit veljeksesi… Hän oli äänessä koko ajan, aivan kuin pelkäisi unohtavansa sinut, jos ei puhuisi jatkuvasti.

Se päivä kului niin… Illalla ajattelin jo kaiken menevän paremmaksi…

Mutta ei se tietenkään mennyt niin. Seuraavana aamuna heräsin aikaisin siihen kun joku outo mies tahtoi välttämättä tavata Danmörkin. Palvelijattaret herättivät ensin minut, koska he eivät uskaltaneet häiritä Danmörkiä itseään. En silti tiedä, kuka se mies oli. Hän esitteli itsensä… Nederland tai jotain sen kuuloista. Aloin kutsua häntä itse nimellä Niðurlönd. Valtio hän kuitenkin oli kuten mekin, siitä olen aivan varma.

Päästin hänet kuitenkin sisälle ja hän sai myös luvan puhutella Danmörkiä… Mikä oli outoa, koska minä olin ainoa jolle hän sanoi mitään. Mutta tämä mies kuitenkin meni hänen huoneeseensa ja viipyi siellä pitkään. En tiedä, mitä tapahtui enkä tahdokaan tietää. Se outo mies vain oli täällä ja lähtiessään hän sanoi minulle ”annoin hänelle jotain, mikä auttaa unohtamiseen ja kipuun…” Hän myös käytti jotain outoa nimeä Danmörkistä, mutten muista sitä enää.

Kuitenkin. Mitä hyvänsä se mies antoikin, minä en pidä siitä. En usko, että Danmörk tahtoo unohtaa sinua… Mutta sen vierailun jälkeen hän alkoi myös käyttäytyä entistä kummemmin. Hän ei enää ollut humalassa, hän ei edes koskenut alkoholiin, mutta ei hän myöskään ollut itsensä… Aivan kuin hän olisi sulkenut jotain itsestään ulos. Olen varma, että se johtuu siitä mitä se mies hänelle antoi. Minä en pidä tästä…

Mutta se on tilanne nyt. En osaa sanoa enempää, mutta toivon että olet kunnossa. Jos Svi kysyy jotain, niin sano etten ole kuullut mitään Finnlandista. En ole kuullut oikeastaan kenestäkään aikoihin. Toivon että Lundi saa vietyä tämän viestin sinulle.

Minulla on ikävä sinua…

Noregur.

Ísland.

Aika tekelehän tämä on ^^'' Lähinnä itselle jotain, että muistan mitä juttuja tahdon sitten siihen valmiiseen tarinaan. Mutta sitä vartenhan minä tämän blohgin kyhäsin että saan laittaa tällaisia tänne :'D pätkiä, joilla ei oo mitään sen suurempaa merkitystä...

Small talk with nations: Nordics

Hi! It's me again and Small talks will contiune^^ This time with North-European countries (my home country, yay~)
But first: Warnings: This chapter include some hint of boyxboy and DenNor and SuFin pairings, so don't read if you don't like it. There is just little bit of that, but still. Also some rude language, but not so bad (but at least, I'm from Finland...) Aaaand.... I have my fangirl side too xD

Everything okay? Good, let's start:

Vyra: Hi again! This time I….

Denmark: Get off my way!

Vyra: …am with Denmark…

Denmark: Are you idiot or…?

Vyra: …But I have some problem to talk with him -.-‘’

Denmark: Hej, why you have that funny looking hat with you?

Vyra: What? What hat… Ah, this. It’s my Finnish flag hat ^^

Denmark: It’ll be much better with my flag! Awesome!

Vyra: Ja, ja… Kan du vara tyst nu?

Denmark: Nei :’D

Vyra: I guessed it….

Denmark: Where Nor is? I need him now~

Vyra: How I can know?! You’re Norwegian’s stalker, not me.

Denmark: Right!

Vyra: So… Can you call him?

Denmark: Of course!

Vyra: …I’m waiting…

Denmark: What?

Vyra: That you call Norway!

Denmark: Okay, why you didn’t say that first?

Vyra: But I said it first!

Denmark: Whatever. NOOOR~ GEEEE~!!!

Norway: Stop being annoying, stupid.

Denmark: Norge <3

Norway: Hmph… Say already if you had something to tell. I have now time to waste for you.

Denmark: Nothing. This funny little fangirl just wanted to see you.

Vyra: Hei! I didn’t say that I’m fangirl!

Denmark: But you’re?

Vyra: Well… yes… But everybody don’t need to know it.

Denmark: Whatever ^^

Vyra: Yeah… -.-‘’

Norway: So?

Vyra: Ja… so…Well… I just wanted to talk little bit with you…

Norway: Why?

Vyra: Why not? I… I don’t know… Because it’s funny?

Norway: …No.

Denmark: Aww, Norge. Be nice~

Norway: I don’t see any reason to be nice for random Finnish girls.

Denmark: She is a girl! It’s first reason to be very nice!

Vyra: …Eh?

Norway: I don’t agree with you.

Denmark: Why you never agree with me?

Norway: Because I don’t want.

Denmark: You’re boring….

Norway: And you’re too annoying.

Vyra: Hei! Can you, please, speak with me? Or… Whatever, where Finland is?

Sweden: F’nland is sl’ep.

Vyra: What… Ah, sleeping! At this time of day?

Denmark: Ja, people like to sleep at daylight when they are first been awake whole of night…

Vyra: …and why Finland was awake at night…?

Iceland: I don’t think that is your business.

Vyra: Of course it is! Finland is my country and I love SuFin… I didn’t said that last things ^^’’

Sweden: M’ ‘nd F’nland w’s…

Vyra: Vad?!

Sweden: W’ pl’yed s’m’th’ng…

Vyra: 0_o Ja… jag förstå inte dig…

Denmark: Swe said that he and Finland was playing.

Vyra: Playing? What?

Denmark: Dunno, some adults things maybe?

Norway: Stop to give ideas for her…

Denmark: Nei, this is funny :D Look her face… So funny!

Iceland: Den…

Vyra: I…I… tried to thinking… something else…

Denmark: If I kiss Norge, will it help?

Norway: Danmark!

Vyra: Not… really….

Sweden: W’ d’dn’t d’ n’th’ng….

Vyra: …What he said now?

Denmark: Never mind, it was too big things for your innocent mind ^^

Iceland: Denmark… you’re really…

Norway: …Annoying.

Denmark: But she liked it!

Vyra: I can’t belive….

Sweden: N’. W’ r’ally d’d n’oth’ng! …d’mn, I c’ll m’ w’fe…

Finland: …What? And don’t call me your wife, Su-san.

Vyra: Finland~ Where you was? I’m missing you so much!

Finland: I was with Su-san…

Vyra: …It was true?! I almost thought that Denmark just try to lie me.

Denmark: Lie? Me? Never…

Tino: …What he told you?

Vyra: He said that you and Su-san was…

Denmark: Wait! Don’t…

Vyra: Playing.

Norway: Enjoy you last moments, Denmark, because you’ll be dead soon.

Denmark: Auts ^^’’

Finland: Playing? Yes, we played last night.

Vyra: WUT!? 0_o

Denmark: I WAS RIGHT!?

Iceland: Sorry bro… It’s seems that Fin is not killing Den.

Norway: Damn it. Well, maybe next time.

Iceland: Hope so.

Sweden: C’n y’o t’ell t’ht w’ d’dn’t d’ th’ngs wh’t D’nm’rk s’aid…

Finland: He said more? About what?

Sweden: N’t s’id. H’ j’st g’ve s’me w’ird id’eas f’r th’t g’rl.

Finland: Weird ideas…? Oh nou.

Denmark: It wasn’t my fault!

Norway: Who else’s then?

Vyra: …And my imagination is not weird…

Finland: ^^’’ Anyway, me and Su-san was playing… But only monopoly, nothing else.

Vyra: Damn…

Finland: What?

Vyra: Nothing… I just only hope… Never mind…

Finland: …Okay…

Vyra: Anyway. You know that I love you guys?

Denmark: Of course! Everybody loves me!

Norway: Me not.

Iceland: Or me.

Sweden: M’ n’ith’r.

 Denmark: See? Everybody!

Norway: You didn’t listen us?

Denmark: You said something, my Norge-love?

Norway: …Not really…

Denmark: I love you too ^^

Vyra: Sweet~

Norway: *sigh*

Finland: Well… Okay. But what you’re doing here anyway? I thought that I sent you in Ludwig’s place.

Vyra: Ja, you sent. But Germany re-sent me in Belgium’s place so…

Finland: …you’re coming back to home?!

Vyra: No! Not yet ^^’’

Finland: …Good.

Vyra: …You just said that it’s good that I’m not coming back…

Denmark: Hah haa! Finny failed :D

Finland: Yes, well… I know that you like travel, so that’s why ^^

Vyra: Ah, okay…

Finland: But nice to see you again, anyway.
Vyra: Thanks^^ But I’m now spent already too much time in here. Must to continue my travel~

Finland: Okay… Where you are going next?

Vyra: I don’t know… Maybe in Estonia’s place?

Denmark: Nei! I have better idea! Go next in…
Norway: Shut up, your ideas are not good.

Denmark: Norgeeee~ I even didn’t say it yet!

Norway: Still. Go now or I’m gonna leave your behind.

Denmark: No, no. I’ll go with my Norgie =D

Norway: I’m not your Norgie.

Denmark: Just like you say, my love.

Norway: I’m not… whatever, you’ll never learn anyway.

Vyra: They are so sweeeet~

Finland: ^^’’ Old couple…

Norway: I heard that, Fin!

Finland: Sorry, sorry…

Sweden: W’ m’st t’ g’ als’ m’ w’fe

Finland: I’m not your wife.

Vyra: …shame…

Finland: What did you said?

Vyra: Nothing^^ Bye now~ And Sverige?

Sweden: W’ht?

Vyra: Give some hugs and kisses for Finland later, okay? ;D

Finland: 0_o …What kind of…?

Sweden: Ok’y

Vyra: Good^^

Iceland: They left me alone again…

Vyra: Oh, you´re here yet! Wonderful!

Iceland: Wonderful? Why I don’t like you voice now…

Vyra: Oh no, I just want to hug you~

Iceland: Hug… me? Why?

Puffin: Damn, lil’brat! Girl want to hug you, you don’t ask why!

Iceland: Be quiet…

Vyra: So… that Puffin can really speak…
Puffin: Yeah, you…
Iceland: Sometimes. But don’t care about him.

Vyra: Okay. Well, I want to hug you of course because nobody is not hugged me today, I really need hug and I like you^^ Need more reasons?

Iceland: …Nei… Maybe… one hug…
Vyra: You’re cute~ *hugs* Thanks, now I must to really go. Bye~

Iceland: Bye.
Puffin: So? What’s feel’?

Iceland: …Fine?

Puffin: Fine? Fine! You lost your tongue?

Iceland: Noup, can you be quiet now?

Puffin: Maybe, maybe not… Hah haa!

Iceland: -.-‘’

It was soooo random.....^^''  Sorry about grammar mistakes.
Norway didn't want to be nice me and I didn't understand Su-san.... Sorry! Next time I talk with Baltics-countries (second choise is Germans, but I think I'll save them for later^^) Hah, I had so much funny time with this =D (but I'm still not get hugs today...)