Tervetuloa~

Tervetuloa~

Kuka tahansa sitten oletkin. Toivottavasti viihdyt ja nautit kaikesta pienestä, jota väkerrän silloin tällöin.

Kiitos~

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Haaste osa 1

Laitetaanpa tämä nyt tännekin... Eli tämä on haasteeseen tehty teksti, joka on julkaistu joskus aikoja sitten eräällä hetalisti foorumilla (jossa en ole käynyt aikoihin... sori, ihmiset!) Varsinaisen haasteenannon olen jo hukannut, mutta  mutta... laitan tämän tänne nyt kuitenkin. Loput osat lisään myöhemmin ^^

Osa 1


Yksi ainoa kortti onnistui muuttamaan Alppivaltion päivän kokonaan.

Kyseinen kortti oli samankokoinen suorakulmio kuin postikortit yleensäkin. Eikä siinä ollut juuri mitään erikoista, tekstin lisäksi siis. Se oli ollut puhtaan valkoisessa kirjekuoressa, johon oli huolellisesti kirjoitettu Sveitsin kodin osoite ja hänen ihmisnimensä ”Vash Zwingli”. Jo se oli saanut erakkoluontoisen valtion kurtistamaan kulmiaan ihmetellen, mutta se tunne vaihtui ärtymykseksi hänen luettua valkoiselle kortille painetun tekstin.

”Järjetöntä”, Sveitsi tuhahti ja nakkasi kortin kuorineen eteisen pöydälle.

”Mikä on järjetöntä, veli?” Liechtenstein kysyi ja lähes säikäytti veljensä ilmestymällä yllättäen keittiöstä. Sveitsi tuhahti toistamiseen ja vilkaisi pöydällä lojuvaa kortti syyttävästi.

”Ei mitään erikoista, Lil. Sitä normaalia postia vain ja joku tahtoo pilailla kustannuksellani”, Sveitsi vastasi ja käveli sisarensa ohitse, ”ja heti, kun saan sen lähettäjän kiinni niin…” Lause haipui pahaenteilevään mutinaan ja Liechtenstein katsoi veljensä perään huolestuneena. Sitten hän poimi veljelleen osoitetun kortin pöydältä ja luki sen huolellisesti.

Tervetuloa,
menneisyyden juhliin,
kadotettuihin.
Ole ikuisuus luonamme.

Eins, Zwei, Drei…
Uno, Due, Tre…
Odín, Dva, Tri…

Aika kuluu…

Liechtenstein luki koko kutsun vielä kerran puoliääneen, mutta ei saanut siitä sen enempää tolkkua. Ensinnäkään missään kohti ei ollut edes mainintaa juhlien ajankohdasta tai – paikasta ja toiseksi teksti vaikutti aika epämääräiseltä. Ei ihme, että hänen veljensä oli ärtynyt siitä.

”Eins. Zwei. Drei”, nuori nainen toisti miettien, ”yksi, kaksi, kolme. Kuulostaa oudolta ja…” Hänen yksinpuhumisensa katkesi keittiöstä tulevaan huutoon ja kovaan paukahdukseen, joka oli seurausta siitä, että ikkunaluukut lyötiin voimalla auki.

”Montako luotia tarvitset uskoaksesi!?” Sveitsi kuului huutavan jollekulle ikkunasta, kun Liechtenstein kiiruhti paikalle, ”Häivy, äläkä koskaan enää näyttäydy maillani!”

”Minä en ole Veneziano, typerys!” vastaus tuli äkäisellä äänellä, ”miten kehtaat sekoittaa minut ääliö-veljeeni, joka hylkäsi tehtävänsä ja karkasi sen perunapään matkaan jättäen minut yksin.” Romano päätti tarinansa kiukkuiseen tuhahdukseen eikä Sveitsikään näyttänyt sen iloisemmalta, joten Liechtenstein päätti mennä väliin ennen kuin mitään pahempaa sattuisi.

”Hyvää huomenta, Romano”, hän toivotti ikkunasta ja huomasi samalla ettei Etelä-Italia ollut yksin. Hänen vierellään nimittäin seisoi hopeahiuksinen nuorukainen musta lintu olallaan. Hän näytti olevan täysin välinpitämätön toisten valtioiden riitaa kohtaan ja katseli vain lievästi kiinnostuneena ympärilleen. Liechtenstein muisteli nähneensä hänet maailmankokouksissa, muttei saanut nuorukaisen nimeä mieleensä.

”Huomenta”, Romano mutisi takaisin tylysti, ”me lähdemme nyt.”

”Miksette tulisi aamupalalle nyt kun kerta olette täällä?” Liechtenstein kysyi ystävällisesti. Romano näytti hetken miettivän asiaa, mutta lopulta Sveitsin murhaava katse ja näläntunne vatsanpohjassa saivat hänet suostumaan. Vieras nuorukainen seurasi kiltisti hänen perässään sisälle taloon.

”Ai niin, tämä on Islanti”, Etelä-Italia esitteli toverinsa, joka nyökkäsi tervehdykseksi, ”hän tahtoo mukaan Unioniin ja minun, ja minun veljeni, käskettiin esitellä hänelle alueita.” Romanon äänessä kaikui silkka katkeruus poissaolollaan loistavaa Italian pohjoisosaa kohtaan.

”Sveitsi ei kuulu Unioniin.” Alppivaltio totesi jäykästi ja joi kahviaan samalla kun luki sanomalehteä ja yritti olla välittämättä aamiaispöydän ylimääräisistä vieraista. Liechtenstein sen sijaan näytti aivan tyytyväiseltä. Hän jopa muisti Islannin nyt kun oli kuullut hänen nimensä. Nuorukainen oli yleensä neljän muun Pohjoismaan seurassa. Pohjoismaat nainen muisti sen vuoksi, että heihin kuuluva Suomi oli niitä harvoja henkilöitä, joita hänen veljensä ei koskaan uhannut ampua.

”Mitä!?” Romano ähkäisi ja pomppasi ylös paikaltaan, ”Veneziano! Minä tapan hänet! Olkoon vaikka veljeni.” Etelä-Italia mutisi vielä omalla kielellään jotain, mikä kuulosti erittäin rajulta kiroilulta.

”Minä mietinkin, että miksi me tänne tulimme”, Islanti totesi ja silitti lintuaan rauhoittavasti.

”Mikset sanonut mitään!?” Etelä-Italia kysyi yhä äkäisenä veljelleen, joka oli sinnikkäästi väittänyt Sveitsin kuuluvan Unioniin.

”Et kysynyt mitään”, Islanti vastasi tyynesti.

”Paesi Nordici!” Romano huudahti turhautuneena ja yritti rauhoittaa itseään, ”uno, due, tre, quattro…”

”Hei, siinä kortissa oli nuo sanat!” Liechtenstein huudahti iloisena ja, ennen kuin hänen veljensä ehti estää, hän ojensi korttia Etelä-Italian nähtäväksi.

”Uno, due, tre?” Romano luki, ”yksi, kaksi, kolme. Eihän siinä ole mitään järkeä.”

”Sitä minäkin”, Sveitsi tokaisi ja nappasi kortin takaisin itselleen.

”Minusta se kuulostaa aika pahaenteiseltä”, Islanti, joka oli lukenut tekstin Romanon olan ylitse, totesi, ”aivan kuin jokin arvoitus… Tai kätketty uhkaus.” Liechtenstein värähti ja vilkaisi veljeään säikähtäneenä Islannin sanojen jälkeen, mutta Sveitsi vain tuhahti ja katsoi korttia aivan kuin se ei merkitsisi mitään.

”Se on vain typerä pila”, hän vastasi, mutta unohtui kuitenkin lukemaan tekstiä uudelleen.

”Mutta eikö olisikin hauskaa saada selville, mikä sen takana on?” hänen sisarensa sanoi iloisena, ”tuo kuulostaa jännittävältä.” Sveitsi mumisi jotain myöntävää ja naputteli kortilla pöytää. Liechtenstein oli oikeassa, olisihan se mukava tietää, kuka on tällaisen pilan takana. Ainakin se tyyppi oli nähnyt erityisesti vaivaa.

”Odín, dva ja tri on venäjää”, Islanti totesi ja tarkasteli kirjekuorta, jossa kortti oli tullut, ”ja tämän postimerkki on myös leimattu Venäjällä.” Kaikki kolme muuta valtiota ihmettelivät mielessään, että missä välissä nuori Pohjoismaa oli käynyt hakemassa kuoren eteisestä. Kukaan ei kuitenkaan viitsinyt kysyä sitä.

”Mitä se sitten tarkoittaa?” Liechtenstein kysyi tarkoittaen kolme venäjänkielistä sanaa. Islanti laski kuoren aamiaispöydälle ja torui hiljaa lunniaan, joka oli varastanut tomaatin Etelä-Italian leivän päältä, ennen kuin vastasi.

”Samaa kuin muutkin; yksi, kaksi ja kolme”, hän kertoi. Liechtenstein nyökkäsi ja tiedusteli sitten varovasti nuorukaiselta, että saisiko hän silittää lunnia. Islanti antoi luvan.

”Minä taidan tehdä vierailun Venäjän luokse”, Sveitsi totesi ääneen miettiessään tilannetta hetken. Oli se tarkoitus tai ei, kutsu oli herättänyt hänen mielenkiintonsa.

// Pidän tästä siksi, että tämä oli helppo ja nopea kirjottaa, kevytjuoninen (mulla tuppaa yleensä juonet leviämään -.-'') ja erilaisia hahmoja kuin normaalisti. Toisin sanoen, juuri sitä, miksi ylipäätään pyysin haasteita ^^ (sinä, joka annoit tämän, jos satut lukemaan tätä, niin kiitoksia~)

Moi~

Hah, informaatioviesti! (miksi tunnen jotain ihmeellistä vahingoniloa nyt... outo juttu.)

Opin käyttämään tunnisteita! Nyt tuolta oikeasta laidasta saa kans klikkailtua tietyn aiheisia tekstejä. Nyt se ei varmaan ole niin tärkeä toiminto, mut tässä kun näitä alkaa tulla enemmän niin aattelin että se on kivempi kun tuolta saa valittua esim. DenNor juttuja tai traikkoja tai jotain...

Juu, ja se toinen asia. Yritän tässä pikkuhiljaa saada enemmän aktiivisuutta tähän blogiin :'3 (minähän olen niin aktiivinen muallakin, tietenkin...) Löysin myös pari muutakin ominaisuutta, jotka tekevät tästä helpompaa ja ehkä voin siirtyä jossian välissä julkaisemaan tiettyjä juttuja vain täällä (niin no... tännehän päätyy muutenkin kaikki mikä ei kelpaa minnekään muualle) Tarkoitan, että tänne tulisi myös "omakeita" / vaihtoehtoloppuja/ sivutarinoita, jotka eivät esiinny oikeassa tarinassa/ asioita jotka ovat jossain fikissä, mut joita ei mainita (esim. keskustelunpätkiä) ja sellaista muuta krääsää joka ei oikeastaan merkitse juuri mitään ^^'' Musta on vain hauska laittaa niitä jonnekin...

Ja se siitä informaatiosta sitten, moikka~
~Vyra

p.s. Mä rakastan tota kävijälaskuria <3

Perhetapaus -traileri

Moi! Jälleen kerran sain randomin idean eikä mulla ole mitään hajua millon ehdin kirjoittaa sen... ^^'' Mutta tässä nyt nopeasti kyhätty traikku blogin täytteeksi.





 Olipa kerran perhe…

”Ei pahus, onko meillä taas perheillallinen?”
”Vielä yksikin tappelu ja minä häivyn”
”Vielä yksikin perheillallinen ja minä häivyn.”
”…Olet silti täällä?”

Pelottava isoveli,

”Sve, lopeta tuo tuijottaminen”
”Miksi…”
”Se on ihan hiukan hermostuttavaa.”

Hiljainen isoveli,

”Nor?”
”…”
”Nor!”
”…Mitä?”
”Nor… Ei mitään!”

Pikkuveli,

”Minä en sano sitä!”
”Saat jäätelön, jos sanot”
”No siinä tapauksessa… Ei.”

Äiti,

”Minä en ole kenenkään vaimo.”
”Mut…”
”Enkä äiti!”
”Tino~ suostu nyt.”
”…Sinä et saa illallista tänään…”

Ja vauva…

”Mitä hittoa?!”
”Eikö me puhuttu tästä joskus?”
”Joo, mutta mistä tuo tuli?”
”Me puhuttiin myös siitäkin…”

Pienellä avustuksella…

”Ne oli ne pahuksen keijut, eikö niin?”

…Saadaan tarina aikaan.

”Eikö hän voisi syöttää itse itseään?”
”En usko”
”Tai vaihtaa omat vaippansa?”
”En usko sitäkään”
”Pitääkö meidän vahtia häntä oikeasti koko ajan?”
”… Sitähän me teimme silloinkin kun hän oli normaali…”
”Ai niin…”

Ja lopputulos?

”Minä en pidä lapsista… Ottakaa se pois! Se hyökkää!”
”Milloinkohan hän oppii puhumaan?”
”Toivottavasti ei koskaan”
”Vauvan hoitaminen on helppoa. Kaikki hauska on kiellettyä, siinä se.”
”Ei siis olutta?”
”Ei vauvalle… Minä voisin ottaa kyllä.”

Se jää nähtäväksi~

”Laske vauva alas ja peräänny hitaasti”
”Yes, sir!”
”Ja sitten haet tutin”
”Tutti? Okei, tutti!”
”Hyvä poika”


Um... Tää ei ihan edes kuulosta siltä, mitä mulla on pääni sisällä, mut jotain sinne päin kuitenkin ^^' ja Pohjoismailla mennään. Saatte keksin jos arvaatte, kuka on tuo vauva? 

torstai 22. syyskuuta 2011

Skaba!

Eli koska olen tarpeeksi typerä yrittämään toisen kerran ja oikeastaan hieman tylsistynyt (tylsistynyt ei kai ole oikea sana... pikemminkin hieman ideaköyhä nyt...) joten kokeilen aloittaa uuden skaban! Luultavasti tästä ei tule yhtään mitään mut katotaan nyt ^^''

eli ohjeet ovat hyvin helpot. Kommentoi. Viikko aikaa.

Sitten pidemmät ohjeet...

Kirjoita tämän viestin kommentteihin toiveesi siitä millaisen raapaleen haluat (paritus / henkilöt, ikäraja / s- K13, genre/t, ja vapaaehtoinen idea tai raapaleen nimi, josta sitten väännän jotain). Ja sitten se jännittävin osa; toteutan jokaisen raapaleidean joka ilmestyy tämän viestin kommentteihin viikon sisällä. Tässä on siis nyt seitsemän päivää aikaa saada oma raapale, joka julkaistaan minun Finin raapaleketjussa osoitettuna sille, joka idean antoi. Okay?

Teen tämän  nyt täällä, koska kaikista kuudesta lukijastani (joista yksi olen minä...) kovinkaan moni tuskin vahtii tätä joka päivä... kunhan nyt testaan ja silleen... *hiljaista mutinaa* Eli odottelen tässä nyt viikon *istuu alas nurkkaan pyörittelemään peukaloitaan*

~Vyra

p.s. Jos ehdotat RusFiniä, saatat joutua hyvätahtoisesti trollatuksi <3 Mutta kyllä, kaikki ideat toteutetaan loppujen lopuksi jollain tapaa ;)

p.s.s Onko se edes skaba, jos kaikki voittavat?!